Pk-yritykset ovat vielä monella saralla suuria yrityksiä jäljessä vastuullisuustyössään, selviää yritysvastuun itsearvioinnin vuoden 2021 tuloksista. EU-sääntelyn kehittyessä ja vastuullisuushaasteiden lisääntyessä yritysvastuu tulee koskettamaan yhä enemmän myös pk-yrityksiä. Pk-yritysten innovaatioita tarvitaan ympäristö- ja yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi, ja samalla pienempien yritysten tulee pystyä tunnistamaan ja hallitsemaan ympäristöön ja ihmisoikeuksiin liittyviä riskejään.
4FRONTin ja FIBSin yritysvastuun itsearvioinnin vuoden 2021 tulokset (n=415) tarjoavat mielenkiintoista tietoa suomalaisten yritysten vastuullisuustyöstä. Yhtenä sen tarjoamista keskeisistä havainnoista olivat laajamittaiset erot vastuullisuusrintamalla pienten ja suurten yritysten välillä: pk-yritykset ovat vielä suuria yrityksiä jäljessä sitoutuneisuudessa vastuullisuustyöhön, konkreettisissa vastuullisuustavoitteissa, vastuullisuustyöhön kohdistetuissa resursseissa sekä vastuullisuuden seurannassa. Suuret yritykset myös kehittävät pk-yrityksiä enemmän ratkaisuja ja innovaatioita, jotka edistävät kestävää kehitystä. Samalla ne myös arvioivat yritysvastuun merkityksen yrityksen liikevaihdolle ja kilpailukyvylle voimakkaammaksi.
Vastuullisuustyön liiketoiminnallisista hyödyistä on tutkimuksellista näyttöä. Vastuullisuudella on nähty olevan positiivisia vaikutuksia muun muassa yrityksen kilpailukykyyn, liiketoimintaan ja maineeseen. Vastuullisuustyön myötä yrityksen arvo usein kasvaa sekä liikevaihtoon kohdistuneiden positiivisten vaikutusten että esimerkiksi lisääntyneen sidosryhmien luottamuksen myötä. (esim. Advantage, 2020; Kim & Kim, 2018; Hariyani, Purwati, Wasito, Ermawati & Azizah, 2022; Business Finland, 2022)
Vastuullisuuden kehittämisen näkökulmasta on olennaista tarkastella kahta asiaa: mitä tehdään ja miten tehdään. Ensimmäisen viittaa yrityksen ratkaisuihin: millainen merkitys yrityksen ratkaisuilla on kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemiseen. Toinen taas kattaa yrityksen toiminnan ja toimintatavat, joilla ratkaisut toteutetaan: miten kehitetään työhyvinvointia ja työssäjaksamista, varmistetaan yhdenvertaiset mahdollisuudet, minimoidaan päästöjä tai tunnistetaan ja hallitaan toimintaan liittyviä ihmisoikeusriskejä. Erityisesti pk-yritykselle molemmat näkökulmat tarjoavat vielä liiketoimintamahdollisuuksia ja molempien kautta on mahdollista saavuttaa konkreettisia liiketoiminnallisia hyötyjä.
Pk-yritykset järjestelmän muutoksen ajureina
Kestävän kehityksen haasteisiin vastaavilla ratkaisuilla ja innovaatioilla, kuten esimerkiksi ympäristöteknologioilla, kasviproteiineilla, uusilla biopohjaisilla materiaaleilla, kierrätys- ja korjauspalveluilla sekä saavutettavuutta edistävillä ratkaisuilla on suuri merkitys sekä ympäristön, yhteiskunnan, että yrityksen oman liiketoiminnan kannalta.
Pienten ja keskisuurten yritysten asema vastuullisuusinnovaatioiden kehittämisessä on tärkeä ja mielenkiintoinen. Vaikka suurilla yrityksillä on enemmän resursseja toteuttaa vastuullisuustyötä, innovaatioteoriat painottavat pienten yritysten roolia muutoksen ajureina ja vallitsevaa järjestelmää disruptoivana voimana.
Järjestelmätason muutokset tapahtuvat Geelsin systeemisten innovaatioiden monitasomallin (2022) mukaan kolmella tasolla: globaalien megatrendien, eli ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen ja sosiaalisen eriarvoistumiskehityksen ylätasolla, vallitsevan järjestelmän keskitasolla sekä järjestelmän ulkopuolisten kokeilujen alatasolla, jossa pk-yritykset toimivat kehittäen ja pilotoiden innovaatoita ja ratkaisuja (Geels, 2022).
Laajemmat järjestelmätason muutokset alkavat juuri alatasolta eli pk-yritysten toiminnasta. Pienemmillä yrityksillä on siis suuri potentiaali vastuullisuusinnovaatioillaan murtaa vakiintuneita toimintamalleja ja edistää vastuullisuushaasteiden ratkaisemista myös ylemmillä tasoilla. Tästä hyvänä esimerkkinä toimivat monet kasvipohjaiset ruokainnovaatiot, jotka on kehitetty hyvin pienen yrityksen toimesta, ja sen myötä ratkaisuja on alettu kehittää myös laajempien yritysten keskuudessa.
Etulinjassa toimimisen aika on nyt
Vastuullisuusratkaisut eivät siis katso yrityksen kokoa tai alaa. Kun tarkastellaan yritysvastuun itsearvioinnin tulosten valossa ”mitä tehdään?”-tasoa, odotamme yrityksiltä yhä enemmän ratkaisuja ja palveluita, joissa ei ainoastaan huomioida, vaan joilla myös pyritään taklaamaan kestävän kehityksen haasteita. Samaan aikaan ”miten tehdään?”-tasolla vaatimukset vastuullisuuden huomioimiselle koko yrityksen toiminnassa ja ympäristöön ja ihmisoikeuksiin liittyvien riskien tarkastelulle kasvavat – EU:ssa on käynnissä useita sääntelyyn liittyviä kehittämishankkeita mm. kestävyysraportointiin ja huolellisuusvelvoitteeseen liittyen. Vaikka sääntely nyt tulee suoraan koskettamaan vain suuria yrityksiä, tulee niille sen myötä velvoite kerätä tietoa laajasti myös muilta arvoketjunsa toimijoilta. Tässä tulee olemaan siis myös pk-yrityksille näytön paikka ja vielä hyvä mahdollisuus erottautua.
Vaikka pk-yritys ei kehittäisikään uusia innovaatioita kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemiseen, systemaattinen vastuullisuusasioiden huomioiminen ja kehittäminen auttaa erottautumaan ja saavuttamaan positiivisia vaikutuksia niin liiketoiminnan kuin ympäristön ja ihmisten kannalta. Tässä työssä tarvitaan vahvasti myös julkisen sektorin toimijoiden tukea.
Jenna Kiiskinen
Projektikoordinaattori, 4FRONT Oy
jenna.kiiskinen@4front.fi
4FRONT on FIBS Partneri 2021-2022
Haluatko tietää, mikä on vastuullisuuden tila esimerkiksi toimialasi tai alueesi yrityksissä?
4FRONT tarjoaa kohdennettuja analyyseja, taustatietoa ja kehittämisehdotuksia yritysvastuun tilasta päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Lue lisää ja ota yhteyttä: Vesa Salminen, toimitusjohtaja, 4FRONT Oy, +358 40 1252 370, vesa.salminen@4front.fi
4FRONT on yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja kestävään kehitykseen erikoistunut asiantuntijayritys. Referenssejämme kestävän kehityksen ja vastuullisuuden saralta:
- Finland – A Superpower in Sustainable Development -arviointi (asiakkaana Business Finland)
- Suomen Agenda2030-toimeenpanon arviointi
- Kestävän kehityksen edistäminen valtion liikkumista, liikuntaa ja urheilua koskevissa toimenpiteissä (OKM)
- Intelligent Cities Challenge (Pori ja Jyväskylän kaupunkien vihreän kehityksen strategiaprosessien tukeminen)
- Kestävän kehityksen innovaatiot tukemassa Agenda2030:n toimeenpanoa -selvitys
- Yritysvastuukiihdyttämö
- Yritysvastuun itsearviointi -työkalu
Lähteet:
Advantage, C. (2020). Corporate Social Responsibility. CSR and Socially Responsible Investing Strategies in Transitionins and Emerging Economies, 65.
Business Finland (2022) Kysely: Pk-yrityksissä kolmanneksella liiketoimintastrategia perustuu kestävän kehityksen ympärille
Geels, Frank. (2006). Multi-Level Perspective on System Innovation: Relevance for Industrial Transformation. 10.1007/1-4020-4418-6_9.
Hariyani, D. S., Purwati, T., Wasito, W., Ermawati, N., & Azizah, M. (2022, January). Corporate Social Responsibility: Costs and Revenue. In 2nd International Conference on Education and Technology (ICETECH 2021) (pp. 330-335). Atlantis Press.
Kim, J., & Kim, J. (2018). Corporate sustainability management and its market benefits. Sustainability, 10(5), 1455
