Suomalaiset yritykset ovat tänä päivänä maailman edelläkävijöitä monissa yritysvastuun piiriin lukeutuvissa teemoissa. Suuret suomalaiset yritykset ovat jo vuosien ajan sijoittuneet kansainvälisissä kestävän liiketoiminnan vertailuissa kärkeen muun muassa ympäristövaikutusten arvioinnin osalta, ja olennaisista yritysvastuuteemoista raportointi on kehittynyt huimasti viime vuosien aikana.
Maailmalla yhä useampi suuri yritys on alkanut puhua ihmisoikeuksien kunnioittamisen tärkeydestä. Yrityksillä yhdessä onkin valtava potentiaali nostaa ihmisiä köyhyydestä ja muuttaa maailmaa.
Ihmisoikeudet on kuitenkin edelleen asia, johon valtaosa yrityksistämme on sitoutunut toiminnassaan vasta sanojen tasolla.
Tuoreen Words to Deeds -tutkimuksen mukaan vain joka viides tutkitusta pörssiyrityksestä on raportoinut selkeästä prosessista ihmisoikeusriskien arviointia varten. Samansuuntaisia tuloksia saatiin keväällä julkaistussa FIBSin yritysvastuututkimuksessa.
Näyttääkin siltä, että ihmisoikeusvaikutusten arvioinnissa ja siitä kertomisessa moni yritys on vielä alkutaipaleella. Syitä tähän voi olla monia, mutta on neljä painavaa syytä, joiden takia jokaisen yrityksen tulisi pikaisesti ottaa ihmisoikeudet mukaan ei vain riskianalyysien, vaan koko strategisen suunnittelun ytimeen. Tässä erityisesti yritysten johdolla ja hallituksilla on avainrooli.
Aihe ensinnäkin kiinnostaa yhä enemmän niin kuluttajia kuin sijoittajiakin. Kukaan ei halua ostaa lapsi- tai pakkotyövoimalla, hengenvaarallisissa olosuhteissa ja riittämättömällä palkalla valmistettuja tuotteita. Sijoittajat puolestaan kiinnittävät arvioissaan entistä enemmän huomiota siihen, onko yrityksillä ylipäätään toimintaedellytyksiä tulevaisuudessa, mikäli riskimaiden tuotanto-olosuhteita ei saada parannettua. Yritykset ovat työn tilaajina tässä suhteessa avainasemassa.
B2B-puolella taas suuret yritykset edellyttävät toimittajiltaan ja liikekumppaneiltaan näyttöä ihmisoikeuskäytännöistä. Jos pienemmät yritykset haluavat pitää toimitussopimuksensa ja pärjätä tarjouskilpailussa, niidenkin on syytä tarkistaa omat käytäntönsä ja kirjata ensi alkuun ylös vähintäänkin konkreettinen kehittämissuunnitelma.
Vauhtia yritysten ihmisoikeustoiminnan panostuksiin tuo myös äskettäin Suomessa käynnistynyt yritysvastuulakia koskeva selvitys, joka toteutuessaan saa ainakin suurimmat yritykset muun muassa tarkistamaan ja kehittämään ihmisoikeusprosessejaan. Ihmisoikeuksia koskevaa ”legally binding” -sopimusta on valmisteltu myös YK:ssa jo vuosia, samoin EU:ssa on keskusteltu ihmisoikeuksia koskevista yhteisistä säännöistä, näiden myötä yritysten toimintaa tulevat jatkossa ohjaamaan myös kansainväliset sopimukset ja standardit. Ne yritykset, jotka huomioivat ihmisoikeudet jo nyt toiminnassaan ovat etulyöntiasemassa mahdollisen lain astuessa voimaan.
Lisäksi Suomessakin yritysten kannattaa muistaa että ihmisoikeuskysymykset eivät koske vain kaukomaista alihankintaa tekeviä yrityksiä, jollaisia kylläkin valtaosa meidänkin yrityksistämme on, vaan myös Suomessa esiintyy ihmiskauppaa ja työperäistä hyväksikäyttöä. Näitä tapauksia voi olla vaikeampi tunnistaa, jos ajatuksena on, että ihmisoikeusrikkomuksia tapahtuu vain jossain kaukana täältä, mutta ne ovat yhtälailla todellisia riskejä myös kotimaassa.
On kuitenkin hyvä pitää mielessä myös viides, liiketoimintaan kohdistuvia suoria riskejäkin painavampi syy, miksi kaikkien yritysten tulisi nostaa ihmisoikeudet toiminnan keskiöön: vastuu universaalien ihmisoikeuksien toteutumisesta kuuluu meille kaikille, mutta yritysten rooli on tässä, kuten monissa muissakin globaaleissa haasteissa ratkaiseva.
Yritykset voivat omilla valinnoillaan ja käytännöillään vaikuttaa suoraan ja hyvin konkreettisella tavalla ihmisten elämään, lähellä ja kaukana, ja sen myötä taata parhaat liiketoimintaedellytykset myös pitkällä aikavälillä. Se jos mikä on hyvää ja kannattavaa bisnestä.
Veera Iija, yritysvastuuasiantuntija, FIBS, veera.iija@fibsry.fi
Reetta Loponen, Head of Enact Sustainable Strategies Finland, reetta.loponen@enact.se
Enact Sustainable Strategies on yksi FIBSin Partneri-organisaatioista. FIBSin Partnerina Enact on tuottanut kuluneen vuoden aikana neliosaisen valmennuksen Business & Human Rights. Valmennus järjestetään uudestaan vuonna 2020.
