Ensimmäinen aalto suomalaisyrityksiä tulee EU:n laajuisen kestävyysraportointivelvollisuuden piiriin vuoden 2024 alusta. Kestävyysraportoinnin CSRD-direktiivin tavoitteena on edesauttaa 2019 julkistetun EU:n vihreän kehityksen ohjelman (European Green Deal) toteutumista.
Green Deal on unionin kasvustrategia ja laajaan kokonaisuuteen liittyy niin maataloutta, energia-asioita, liikennettä, rahoituskysymyksiä, teollisuutta kuin EU:n ulkosuhteitakin. Yritysten ilona on lisääntyvä kattaus sääntelyä, jonka etujoukoissa tämä yritysten kestävyysraportointivelvoitetta merkittävästi laajentava CSRD on.
Direktiivi tuli voimaan tammikuussa 2023, ja kansallinen implementointi on käynnissä. Edelleen liikkuvia osia on paljon, sillä asiat vaikuttavat toisiinsa. Viimeisiltään esiin tupsahti Euroopan komission aloite pk-yritysten kokokriteerien inflaatiokorjauksesta, joka toteutuessaan muuttaisi ´kuka raportoi ja mitä´ -raja-arvoja myös kestävyysraporttien osalta jopa 25 prosentilla.
Auta armias – yli 1000 datapistettä!
Raporttien sisällön muodostavat ESRS-standardit (European Sustainability Reporting Standards) ovat kehittyneet nykyiseen muotoonsa viimeisen parin vuoden aikana, ja kevennyksen trendi näkyy kehityksessä. Uusimmassa ESRS-versiossa näkyvät lisääntynyt joustavuus, vapaaehtoisuus ja siirtymäajat.
ESRS-paketti sisältää hengästyttävät noin 1100 datapistettä. Samalla todettakoon, että vastuullisuuden johtamista koskeva ESRS2-standardi jäi ainoaksi pakolliseksi raportoitavaksi, ja kaikki muu raportoitava tieto valitaan olennaisuusperiaatteen perusteella. Sustisnörtit meemintekijät ilahtunevat nähdessään tulevaisuudessa koottuja selityksiä yrityksiltä, joiden mielestä vaikkapa ilmastonmuutos ei ole heille olennainen asia.
Alkuperäinen ajatus vaivattomasta tietojen vertailtavuudesta ei alkuun näytä toteutuvan kovinkaan hyvin. 72 % datapisteistä edellyttää sanallista kuvausta, ja vain 28 % on numeerisia.
Massiivisen excel-harjoituksen sijaan datapisteet on hyvä nähdä organisaation vaikutusten hahmottamisen välineenä ja kehitysinstrumenttina. Yksittäisten datapisteiden kanssa nyhräämisen sijaan on tärkeää hahmottaa kokonaisuuksia, ja syy-seuraussuhteita. Yritysten kokonaisvaikuttavuutta mittaavan Upright Projectin Annu Nieminen kommentoi eräässä LinkedIn-keskustelussa osuvasti: ”Usein detaljien lisääminen on merkki siitä, että iso kuva on kateissa.”
Kokosin alla oleva olevaan infoboksiin vielä lyhyesti miten CSRD-direktiivi etenee Suomessa. FIBSissä seuraamme tarkalla silmällä, millaisella otteella ensimmäiset raportoijat lähtevät liikkeelle vuoden 2024 aikana.
Heidi Melkas
Yritysvastuuasiantuntija, FIBS
Mitä Suomessa parhaillaan tapahtuu CSRD-direktiivin osalta?
Suomessa direktiivi toimeenpannaan muuttamalla kirjanpitolakia ja tilintarkastuslakia, sekä eräitä muita lakeja. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 31.12.2023.
Eduskunnan talousvaliokunta käsitteli hallituksen esitystä eduskunnalle lokakuun lopulla, ja FIBS kutsuttiin myös paikan päälle lausumaan siitä. Lausuntomme ytimessä oli ajatus direktiivistä kehitysinstrumenttina, joka suuntaa investointeja kestävämpään suuntaan ja luo uudenlaista liiketoimintaa. Samalla korostimme, että on kriittisen tärkeää, että vaaditut toimet ovat yrityksille selkeitä ja realistisia. Sääntelyn tulee olla kaikilta osin selkeää, ennakoitavaa, käytettävien mittareiden ja vaaditun raportoinnin kansainvälisesti yhteismitallista sekä realistista toteuttaa.
Suomessa huomionarvoista on, että vaikka direktiivi koskee pörssiyhtiöitä ja suuria osakeyhtiöitä, ehdotetaan sen velvoitteiden ulottamista kansallisesti myös vastaavanlaisiin osuuskuntiin. Tiedonsaantia tehostaa direktiivin vaatimus kestävyysraportin julkistamisesta digitaalisessa muodossa. Samalla direktiivissä tarkoitettu digitaalisuusvaatimus ehdotetaan ulotettavaksi kansallisesti myös tilinpäätökseen. Järkeenkäypänä perusteluna on näiden asiakirjojen yhtenäinen käsittely ja hyödyntäminen.
Lue myös:
- Moni yritys vasta alkuvaiheessa uuden raportointidirektiivin vaatimuksiin valmistautumisessa
- Lobbausta ja suhmurointia, vai oodi avoimuudelle?
- Eroon viherpesusta: Uuteen EU-sääntelyyn ympäristöväittämistä ja kestävämmistä tuotteista kannattaa varautua jo nyt
