Kestävyysraportoinnin lainsäädännön valmistelu käy kuumimmillaan EU:ssa ja Suomessa. Tiedätkö, miten lakeja valmistellaan ja kuka niihin vaikuttaa?
Euroopan komissio julkaisi kesäkuun alussa pitkään odotetun asetusluonnoksen kestävyysraportoinnin standardeiksi (European Sustainability Reporting Standards, ESRS).
Nämä standardit luovat käytännössä sisällön CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) -direktiiville, ja yritysten hiki hatussa tekemille kestävyysraporteille. Merkittävää on, että valmistuessaan standardeista tulee velvoittavaa lainsäädäntöä sellaisenaan.
Lainvalmistelussa on tapana pyytää palautetta, ja komission palauteikkuna on auki neljän viikon ajan, 7.7 saakka. Kesäisestä laiturinnokasta käsin voi siis tutustua komission sivuilta löytyvään delegoidun asetuksen luonnokseen (11 sivua) ja yksityiskohtaisiin standardeihin (liite, 247 sivua). Lukuiloa!
Komission sivuilla todetaan: ”Palaute otetaan huomioon, kun aloite muokataan lopulliseen muotoonsa. Saatu palaute julkaistaan tällä sivustolla.”
40 vaikutti Suomen toimeenpanoon – onko se paljon vai vähän?
Samaan aikaan työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan muutosten voimaansaattamista Suomessa. Ministeriön tavoitteena antaa hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 aikana. TEM:n virkatyönä valmistelevasta luonnoksesta järjestettiin lausuntokierros 20.3. – 8.5.2023. Lausunnot saatiin kaikkiaan 40 taholta, joihin lukeutui toimijoita liitoista yrityksiin ja kansalaisjärjestöihin. Esimerkiksi Metsäteollisuus ry, Kaupan Liitto, Microsoft Oy, Finnwatch ja Suomen Luontopaneeli kertoivat näkemyksensä.
Onko 40 paljon vai vähän, kun vapaaehtoisesta tulee ensimmäistä kertaa pakollista? Myös lakimuutoksen johdosta syntyvät taloudelliset vaikutukset voivat olla merkittäviä. TEM:n mukaan ”CSRD-direktiivi on tärkeä pääomavirtojen kohdentamisessa, sillä sijoitusrahastojen ja muiden finanssimarkkinatoimijoiden ”vihreys” määritetään niiden investointikohteiden kestävyystietojen perusteella.”
Lainvalmistelun prosessi on kiinnostava vaikuttamisen ja lobbauksen näkökulmasta. Kaikkien neljänkymmenen tahon kommentit ja niistä tehty tiivistelmä on julkisesti nähtävillä TEM:n sivuilla.
Kestävyysraportoinnin direktiivi luo myös osaltaan perustaa laajemmalle yritysvastuulaille, joka siintää horisontissa tulevina vuosina. Se on herättänyt vahvoja tunteita sekä Suomessa että EU:ssa, ja sitä on kutsuttu EU:n historian lobatuimmaksi lainsäädäntöhankkeeksi. Montako lausuntoa se tuleekaan saamaan aikanaan?
Emmä vaan tiiä?!
FIBSin Yritysvastuu 2023 -tutkimuksesta selvisi, että yllättävän moni ei tiedä yrityksensä kantaa tai tapaa tehdä poliittista vaikuttamista. Peräti 57 % ei tiedä yrityksensä tilannetta edunvalvontajärjestöihin ja 36 % yleiseen vaikuttamiseen liittyen. Tutkimuksen julkaisutilaisuudessa pohdittiinkin, onko poliittinen vaikuttaminen osa yritysvastuuta. Tilaisuudessa Mentimeterin avulla äänestäneistä 109 vastaajasta 100 oli sitä mieltä, että se on.
Yritysvastuu 2023 -tutkimuksessa todettiin, että kestävää muutosta edistävä poliittinen vaikuttaminen, sen mahdollisuudet ja vaikutukset ovat jääneet vastuullisuustyössä katveeseen. Samaan aikaan yrityksillä on sillä saralla yhä enemmän vaikuttamisen paikkoja. Nyt olisi hyvä hetki aktivoitua.
Heidi Melkas
Yritysvastuuasiantuntija, FIBS
heidi.melkas@fibsry.fi
Ps. Lisää direktiivistä ja standardeista FIBSin ja PwC:n Raportoinnin ajankohtaispäivässä 6.9.
Tuolloin:
- PwC:n Mikael Niskala nousee lauteille tulkkaamaan direktiiviä ja esrs-standardeja, jotka tuossa vaiheessa lähenevät kalkkiviivoja. PwC:n blogissa avataan jo kesäkuussa julkaistua luonnosta, ja muutoksia aiempaan.
- Direktiivin soveltamista Suomen lainsäädäntöön työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteleva Timo Kaisanlahti kertoo, missä mennään hallituksen esityksen osalta.
- Yritysten edustajat laskevat, miten monta harmaata hiusta CSRD on heille aiheuttanut – vai onko kyseessä ennemminkin suuri mahdollisuus?
Ilmoittaudu mukaan täällä.
