Aurinko paistoi sisään salin ikkunoista EFRAGin (Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmä, European Financial Reporting Advisory Group) marraskuun lopulla järjestetyssä vuosiseminaarissa, johon pääsin osallistumaan pääkallopaikalla Brysselissä. Valoisa oli myös globaalin yhteistyön viesti, joka kuului systemaattisesti läpi seminaarin. ”Efragin tavoitteena on olla osaltaan luomassa globaaleja pelisääntöjä, yhdessä ISSB:n kanssa ja GRI:n päälle rakentaen,” vakuutti avauksessaan Patrick de Cambourg, EFRAGin sustainability reporting boardin puheenjohtaja.
Aakkossoppaa tuskailevalle viesti vaikutti aidolta, ja kehityssuunta lupaavalta. Efragin edustajien rinnalla puhuivat niin ISSB:n puheenjohtaja Emmanuel Faber, GRI:n toimitusjohtaja Eelco van der Enden, kuin kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien järjestö IOSCO:n hallituksen puheenjohtaja Jean-Paul Servais. Kaikki vakuuttivat, että kestävyysstandardeja luodaan läheisessä yhteistyössä eri kirjainyhdistelmiä edustavien toimijoiden kesken. ”Kestävyystiedon uskottavuus paranee sijoittajien saadessa luotettavaa ja vertailukelpoisempaa tietoa”, jatkoi Servais.
Talouden ja kestävyyden tiiviimpi liitto
Vuosiseminaarin teemana oli onnistumisen kaksi pilaria, mikä kuvaa talousraportoinnin ja kestävyysraportoinnin toisiaan täydentävää liittoa. ISSB:n Emmanuel Faber korosti, miten tärkeää on, että ISSB:n ja eurooppalaisten ESRS-standardien määritelmä taloudellisesta olennaisuudesta on yhtenevä. Myös ilmaston osalta raportoitava substanssi on sama, vaikka tiedot esitetään hieman eri tavalla, hän vakuutti. Suomesta katsoen globaalit ISSB-standardit saattavat tuntua toisarvoiselta, mutta Faber muistutti, että 130,000 yritystä globaalisti tulee pian raportoimaan ISSB:n mukaan. Globaali pelikenttä on EU:ta suurempi.
EFRAGin Connectivity Advisory Panel -työryhmän tehtävänä on tukea talousraportoinnin ja kestävyysraportoinnin kitkatonta yhteispeliä. Kestävyysraportoinnin asiantuntija ja Nordic Offset Oy:n partneri Sirkku Palmuaro on jäsenenä ryhmässä, jossa vuoden 2024 aikana arvioidaan nykytila ja annetaan sen jälkeen suosituksia tulevaan. ”Tavoitteena on johdonmukainen, kattava kokonaisuus”, sanoi paneelissa aiheesta puhunut Sirkku.
Komissaari: Prioriteettina yritysten tukeminen standardien käyttöönotossa
EFRAG toimii EU komission mandaatin alla ja saa valtaosan rahoituksestaan sieltä. Komissaari Mairead McGuinness ohjasi maaliskuussa 2023 EFRAGia poikeuksellisen voimakkaasti todeten, että sen työn prioriteettina tulee olla raportoiville organisaatioille annettava tuki. Tätä prioriteettia hän korosti seminaarissakin. Efrag onkin avannut verkkosivuilleen Q&A-osion, jonka kautta voi kysyä käytännön kysymyksiä ja saada käytännön vastauksia. Lisäksi tulossa on uutta ohjeistusta sekä kaksinkertaisen olennaisuuden analysointiin että arvoketjuihin liittyen. Jaamme linkit niihin FIBSin uutiskirjeessä, kun ne on julkaistu.
Komissaarin jyrähdys muutti Efragin suunnitelmia ja mm. lykkäsi sektorikohtaisten standardien kehittämistä, mikä sai päivän mittaan kritiikkiä. ”Tällä hetkellä kaikki on yksin yhtiön oman olennaisuusanalyysin varassa”, paneelikeskustelussa kritisoitiin. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan sektorikontaisia standardeja lykättiin kahdella vuodella, kesään 2026.
Tervetuloa digitaaliset raportit ja yhteinen tietokanta!
Digitaalisen raportoinnin tavoitteena on luoda vuoteen 2027 mennessä yksi tietokanta, josta eurooppalaiset kestävyystiedot löytyvät. Samalla tiedon analysointi ja mahdollisuus vertailuun paranevat huimasti, lupaili Efragissa digitaalista raportointia työstävä Richard Boessen, rinnallaan XBRL:n toimitusjohtaja John Turner. Tätä varten luodaan yhteinen kieli. Xbrl-taksonomian luonnoksen on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä ja tulee julkiseen konsultaatioon tammikuussa 2024. Minulle tämä kaikki näyttäytyy suoraan sanoen vielä melko hähmäisenä, mutta ensimmäiset esimerkit selkeyttänevät asiaa.
Entäs ne pienet?
Tiesitkö, että 93 %:lla yrityksistä EU:n alueella on alle 10 työntekijää! Kysymys pienten ja keskisuurten yritysten tulevaisuudesta puhutti seminaarissa. ”Lähivuosina määritetään, mitä on realistista odottaa ja vaatia toimittajilta ja muilta yhteistyökumppaneilta”, totesi komissaari McGuinness.
Vuoden 2024 loppupuolella julkaistaan ensimmäiset PK-sektoria koskevat standardit kahdessa osassa: Ensin tulossa ovat yksinkertaistetummat standardit PK-listayhtiöille ja toisena isojen yhtiöiden toimitusketjussa toimivien mikro- ja PK-yritysten vapaaehtoiset standardit.
Vapaaehtoiset standardit eivät nimensä mukaan kuulu CSRD:n piiriin eivätkä ole laillisesti sitovia, vaan lähtevät tuen tarpeesta. Niiden tavoitteena on auttaa pienet yritykset alkuun, ja tukea heitä rakentamaan kestävyyttä yhdessä isojen arvoketjua. Tavoiteaikatauluna on vuosi 2026, mutta paljon riippuu siitä, miten markkina arvottaa näiden tarpeen. ” Markkinoiden hyväksyntä tarvitaan, että suunnitelmat voivat edetä”, todettiin paneelikeskustelussa. Avoimen konsultaation kautta me suomalaisetkin voimme vaikuttaa. Stay tuned!
Heidi Melkas
Yritysvastuuasiantuntija, FIBS
Lue myös:
- Kestävyysraportoinnin CSRD-sääntely lähestyy maalia, mutta liikkuvia osia on edelleen paljon
- Lobbausta ja suhmurointia, vai oodi avoimuudelle?
- Pidä pää kylmänä raportointihälyn ja kirjainyhdistelmien viidakossa
- Moni yritys vasta alkuvaiheessa uuden raportointidirektiivin vaatimuksiin valmistautumisessa
