Saimme hiljattain kuulla, että YK:n vuoteen 2030 asetetuista kestävän kehityksen tavoitteista vain 15 prosenttia on edistynyt aikataulussa ja 37 prosentissa ei ole tapahtunut edistystä lainkaan tai on otettu jopa takapakkia. Ilmastotavoitteet ovat karkaamassa käsistä, luontokato kiihtyy ja jo kuusi yhdeksästä planetaarisesta rajasta on ylitetty. Kuilu hyvä- ja huono-osaisten välillä syvenee ja eriarvoistuminen on noussut luonto- ja ilmastokriisien rinnalle yhdeksi aikamme pirullisista ongelmista.
Kestävän kehityksen työ ei etene, eli jotain on pahasti pielessä.
Yksi juurisyy tähän on ajattelutapamme, jossa talous on etusijalla ja ympäristö ja ihmiset sille alisteisia. Tällöin iso osa liiketoiminnan haitoista jää piiloon ja johtaa näennäistehokkuuteen, jossa esimerkiksi ympäristöhaittoja aiheuttavista tuotteista ja palveluista tulee liian halpoja ja niitä ylikulutetaan. Tosiasiassa terve luonto on paitsi kaiken elämän edellytys ja myös liiketoiminnan perusta: yli puolet globaalista bruttokansantuotteesta on riippuvainen luonnosta.
Toinen ajatusvinouma on, että liiketoimintaa voisi jatkaa nykytyyliin haittoja vähentämällä, mikä on ollut jo pitkään suosittu vastuullisen liiketoiminnan käytäntö. Mutta ei keittiökään tule puhtaaksi jättämällä sinne vähän vähemmän likaista tiskiä. Haittojen vähentäminen on välttämätöntä, mutta riittämätöntä. On myös ymmärrettävä, milloin liiketoiminta kiihdyttää maailman ongelmia eikä vastaa planeetan todellisiin tarpeisiin.
On mahdotonta korjata ongelmia samalla ajattelutavalla jolla ne luotiin.
Yritysten on päivitettävä liiketoimintaansa ohjaavia ajatustapoja, sillä on mahdotonta korjata ongelmia samalla ajattelutavalla, jolla ne luotiin. Yritysvastuun nykymallin tilalle onkin nousemassa uudistava liiketoiminta, jonka ensisijaisena tavoitteena ei ole riskien hallinta ja haittojen minimointi, vaan toiminta, joka ylläpitää elämää eikä tuhoa sen edellytyksiä.
Uudistava liiketoiminta edellyttää yrityksiltä myös kykyä ja halua asettaa uudenlaisia tulostavoitteita ja kannustimia. Lyhytnäköinen ajattelu on korvattava laajemmalla näkökulmalla, jossa tunnistetaan kaikki ne lukuisat yhteydet, joista oma liiketoimintaympäristö koostuu. Arvonluonnin tavoitteeksi tulee asettaa luonnon ja ihmisten kokonaisvaltainen ja reilu hyvinvointi. Tässä ajattelutavassa luonto ja ihminen sen osana ovat yrityksen kumppaneita eivätkä resursseja.
Uudistava liiketoiminta ammentaa luonnon logiikasta: Luonto toimii systeemisesti ja elämää vahvistavasti – se on resilientti ja itseään korjaava. Luonto hakee voimansa monimuotoisuudesta ja se toimii yhteistyössä kiertotalouden periaattein. Luonnossa ei selviä vahvin, vaan se, joka parhaiten sopeutuu muutokseen eli aistii herkästi muutoksen ja muuntuu ketterästi.
Uudistavan liiketoiminnan käytännön elementtejä ovat esimerkiksi monimuotoinen, osallistava ja dialoginen toimintakulttuuri, ekosysteemien toimintaperiaatteiden mukaan toimiminen sekä luontopohjaiset ja kiertotalouden mukaiset tuotteet ja palvelut. Maatalous on uudistavan toiminnan edelläkävijä, mutta uudistavaa ajattelua löytyy jo myös rakennetun ympäristön suunnittelusta, kuluttajatuotteiden alalta, teollisuudesta ja sijoitustoiminnasta.
Emme voi kuluttaa itseämme ulos ilmasto-, luonto- ja eriarvoistumiskriiseistä.
Yhä useampi yritysjohtaja on oivaltanut, että emme voi kuluttaa itseämme ulos ilmasto-, luonto- ja eriarvoistumiskriiseistä. Uudistavuuden polulle siirtyneet yritykset ovatkin huomanneet, että tällä mallilla liiketoiminta on parempaa niin luonnon, ihmisten kuin taloudenkin kannalta.
Viime kädessä muutos lähtee yksilöistä ja erityisesti yritysten strategiasta päättävistä: haluatko ja uskallatko haastaa oman ajattelutapasi nähdäksesi paremmin, miten yrityksenne voi olla mukana ratkaisemassa lokaaleja ja globaaleja ongelmia, ja varmistaa samalla liiketoimintanne edellytykset myös tulevaisuudessa? Oikein oivallettuna uudistava toiminta tarjoaa vaikuttavamman tavan luoda arvoa vastuullisesti.
Emme väitä tämän olevan helppoa, mutta se on lopulta kuitenkin melko yksinkertaista. Ratkaisun avaimet ovat omassa päässämme, joten muutoksen voi aloittaa vaikka heti luomalla omaan yritykseen edellytykset uudistavalle tavalle tehdä kannattavaa liiketoimintaa.
Kimmo Lipponen, toimitusjohtaja, Yritysvastuuverkosto FIBS
Michaela Ramm-Schmidt, yrittäjä, WhyCo Oy
Kirjoitus julkaistiin alunperin Talouselämässä 4.1.2023
