Yritysvastuuverkosto FIBS on julkaissut uuden yrityksille ja muille organisaatioille suunnatun Monimuotoisuusjohtamisen itsearviointi -työkalun. Maksuton työkalu auttaa hahmottamaan mitä kaikkea monimuotoisuustyöhön sisältyy, arvioimaan millä tasolla organisaatio juuri nyt on eri toimenpiteiden osalta sekä löytämään oman toiminnan kannalta olennaiset osa-alueet ja kehittämiskohteet. Työkalu sopii niin monimuotoisuustyön aloittelijoille, kehittäjille kuin edelläkävijöillekin. Se on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi osoitteessa www.monimuotoisuusarviointi.fi
Suomen työväestö on aina ollut monimuotoinen, ja tulee tulevaisuudessa yhä vahvemmin koostumaan eri taustoja omaavista osaajista. Monimuotoisuutta eli diversiteettiä ja inkluusiota (D&I) kirittävät lainsäädännön lisäksi muun muassa kasvava työvoimapula, kiristyvä kilpailu sekä henkilöstön ja asiakkaiden odotukset yhdenvertaisuudesta ja paremmasta palvelusta. Myös sijoittajat kiinnittävät enenevässä määrin huomiota yritysten monimuotoisuustoimintaan.
D&I-ala on kehittynyt voimakkaasti viime vuosina. Suunnitelmallinen monimuotoisuustyö on kuitenkin Suomessa vielä monissa organisaatioissa vasta aluillaan, ja useat alan edelläkävijätkin kaipaavat työhön strategisempaa otetta.
Tähän tilanteeseen on nyt luvassa ratkaisu: FIBSin uusi Monimuotoisuusjohtamisen itsearviointi -työkalu auttaa kaikkia yrityksiä koosta ja toimialasta riippumatta alkuun ja eteenpäin monimuotoisuuteen liittyvissä kysymyksissä.
Työkalun ovat kehittäneet FIBSin yritysvastuuasiantuntija Veera Iija ja Includia Leadershipin toimitusjohtaja Jonna Louvrier osana oikeusministeriön koordinoimaa Yhdessä yhdenvertaisuuden puolesta -hanketta.
”Monimuotoisuus on jo kriittinen kilpailutekijä monilla toimialoilla, oli sitten kyse rekrytoinnista tai vaikkapa asiakaspohjan laajentamisesta. Se on myös keskeinen osa yritysten riskienhallintaa. Monimuotoisuutta täytyy kuitenkin suunnitella ja johtaa strategisesti, jotta siitä saa kaiken hyödyn irti. Itsearviointityökalumme auttaa hahmottamaan mitä kaikkea monimuotoisuustyöhön sisältyy, arvioimaan millä tasolla oma organisaatio on juuri nyt eri toimenpiteiden osalta sekä asettamaan kehittämistavoitteet,” sanoo FIBSin yritysvastuuasiantuntija Veera Iija.
Itsearviointityökalu voi auttaa esimerkiksi työvoimapulasta kärsiviä yrityksiä kehittämään toimintakulttuuria inklusiivisemmaksi ja pitämään kiinni osaajistaan.
”Äskettäin julkaistu kotimainen kysely teknologia-alalla työskentelevien naisten kokemista epäkohdista osoittaa, miten ulossulkeva ja stereotyyppinen toimintakulttuuri saa ihmiset helposti vaihtamaan työpaikkaa. Työkalumme kertoo esimerkiksi, mihin kaikkiin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota vaikkapa työpaikkailmoitusta laadittaessa, miten voi varmistaa palkka-tasa-arvon toteutumisen ja yhdenvertaisen uralla etenemisen sekä mitä kaikkea inklusiivisen toimintakultturin rakentamiseen sisältyy,” Jonna Louvrier sanoo.
4 teemaa, 41 toimenpidettä, 149 käytäntöä – Mistä ja miten aloittaa?
Monimuotoisuusjohtamisen itsearviointi -työkalu tekee näkyväksi sen, kuinka laaja-alaisesta toiminnasta oikeastaan on parhaimmillaan kyse: työkalussa on listattu kaikkiaan 41 monimuotoisuustyön toimenpidettä neljän keskeisen teeman osalta: ”Sitoutuminen”, ”Diversiteettijohtamisen prosessit”, ”Henkilöstö” sekä ”Asiakkaat, käyttäjät ja muut sidosryhmät”.
Kukin työkalun käyttäjä voi arvioida onko oma yritys eri toimenpiteiden osalta aloittelija-, kehittyjä- vai edelläkävijätasolla sekä laatia organisaatiolleen pidemmän aikavälin kehittämistavoitteet. Toimenpiteet vaihtelevat johtoryhmän koostumuksesta rekrytointiin ja kielitietoisuuteen.
Työkalun käyttäjän manuaalista löytyvät toimenpiteiden tarkemmat kuvaukset sekä kaikkiaan 149 käytäntöä, joiden avulla toimenpiteet voi ottaa haltuun.
Erityisesti monimuotoisuustyön aloittelijoille ja pienille organisaatioille työ voi näyttää ylitsepääsemättömän laajalta. Jonna Louvrier kuitenkin muistuttaa, että jokainen yritys ja organisaatio voi helposti hyödyntää työkalua oman lähtötilanteensa ja resurssiensa mukaisesti.
”Diversiteetti- ja inkluusiotyö liittyy niin organisaation eri prosesseihin ja käytäntöihin kuin ihmisten arkiseen kanssakäymiseen. Siksi työtä aloittaessa edessä voi tuntua olevan valtava kenttä ja mielessä kysymys: mistä ja miten aloittaa? Yhtä oikeaa vastausta ei ole, vaan jokainen voi edetä omaan tahtiin ja valita työkalun toimenpiteistä ne, jotka ovat juuri nyt toteutettavissa, ja laatia kehittämistavoitteet omalle organisaatiolle olennaisten toimenpiteiden osalta.”
Monimuotoisuuden itsearvioinnin voi tehdä niin toimitusjohtaja kuin työntekijätkin
Itsearviointityökalun käyttäjät voivat toimia monessa roolissa. Ilmeisiä käyttäjiä ovat organisaation kehittäjät: henkilöstöjohtajat ja vastuullisuusjohtajat, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvastaavat ja pk-organisaatioiden toimitusjohtajat. Mutta yhtä lailla työkalua voivat käyttää eri yksiköiden johtajat, luottamusmiehet ja eri työntekijäryhmät.
Veera Iija kannustaa hyödyntämään työkalua myös sisäisen keskustelun vauhdittajana monimuotoisuudesta.
”Työntekijöillä, esimiehillä ja johdolla voi olla erilaisia näkemyksiä siitä, millä tasolla organisaatio on monimuotoisuuden eri toimenpiteiden osalta. Jos työkalua käyttää useampi henkilö, se voi johtaa hyviin sisäisiin keskusteluihin siitä, mitkä ovat suurimmat kipupisteet, joihin kannattaa keskittyä heti ja miten kehittämistyössä kannattaa edetä.”
Monimuotoisuusjohtamisen itsearviointi -työkalu täydentää FIBSin jo yli 10 vuotta jatkunutta systemaattista työtä yritysten ja organisaatioiden monimuotoisuustyön edistämiseksi. FIBS järjestää vuosittain lukuisia teemaa käsitteleviä tilaisuuksia, ja FIBSin kehittämän Monimuotoisuussitoumuksen on allekirjoittanut jo lähes 100 yritystä ja organisaatiota. FIBS tekee myös kansainvälistä yhteistyötä monimuotoisuusteemojen osalta, ja edustaa Euroopan laajuista EU Platform of Diversity Charters -monimuotoisuusverkostoa Suomessa.
Vinkkejä itsearviointityökalun käyttöön tarjolla webinaarissa 13.10.2021 klo 10-11
Monimuotoisuuden johtamisen itsearviointi -työkalun kehittäjät Veera Iija ja Jonna Louvrier tarjoavat vinkkejä työkalun käyttöön 13.10.2021 klo 10-11 järjestettävässä webinaarissa. Työkalun käyttäjäkokemuksesta tilaisuudessa kertoo Enfon henkilöstö- ja kulttuurijohtaja Henna Ylitalo. Webinaari on kaikille avoin ja maksuton. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan. Ilmoittautumalla webinaariin saat myös linkin webinaaritallenteeseen.
Vielä ehdit ilmoittautua myös kaikille avoimeen ja maksuttomaan koulutukseen ”Monimuotoisuusjohtamisessa eteenpäin! Fokuksessa inklusiivisen työkulttuurin luominen”. Koulutus koostuu kolmesta puolenpäivän sessiosta. Koulutuspäivät ovat 4.11. ; 11.11. ja 19.11. klo 9-12 ja ne järjestetään online. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan 24.10.2021 mennessä.
Monimuotoisuusjohtamisen Itsearviointi -työkalu ja käyttäjän manuaali ovat saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi osoitteessa www.monimuotoisuusarviointi.fi.
Lisätietoa
Veera Iija, yritysvastuuasiantuntija, FIBS, p. 040 674 0190, veera.iija@fibsry.fi
Veera Iija vastaa FIBSillä monimuotoisuuden johtamiseen ja ihmisoikeuksiin liittyvien palvelujen ja sisältöjen suunnittelusta sekä erilaisista hankkeista erityisesti sosiaalisen vastuun kysymyksiin liittyen. Veeralla on vuosien kokemus kestävän liiketoiminnan edistämisestä ja yritysten hallinnoinnin ja vaikuttavuuden arviointimenetelmien kehittämisestä. fibsry.fi
Jonna Louvrier, toimitusjohtaja, Includia Leadership, p. 044 989 8619, jonna.louvrier@includia.fi – Jonnaa voi haastatella myös ruotsiksi
Jonna Louvrier on Includia Leadershipin perustaja ja toimitusjohtaja. Hän on väitellyt monimuotoisuusjohtamisesta Hankenilta ja toiminut kaksi vuotta post-doc tutkijana Stanfordin yliopistossa. Hän kouluttaa ja konsultoi erikokoisia työyhteisöjä Suomessa ja Euroopassa diversiteettijohtamisesta ja inklusiivisesta työkulttuurista. https://www.includia.fi/
Keskeiset määritelmät ja teemaan liittyvää taustatietoa
- Monimuotoisuuden johtaminen tarkoittaa oikeudenmukaisen ja tuottavan työ- ja toimintakulttuurin luomista, missä jokainen tuntee olevansa osallinen ja arvostettu niin työntekijänä, asiakkaana kuin muidenkin sidosryhmien jäsenenä. Yhdenvertainen kohtelu ja oikeudenmukaisuuden kokemus voidaan nähdä käyttövoimana, jonka yritys voi varmistaa tarjoamalla vaihtoehtoja esimerkiksi työnteon tapoihin, järjestelyihin, vapaisiin, palkitsemiseen, koulutukseen ja kehittämiseen.
- Työelämän monimuotoisuudella eli diversiteetillä viitataan ryhmän koostumukseen: ryhmän jäsenet poikkeavat toisistaan esimerkiksi sukupuolen, iän, terveydentilan, seksuaalisen suuntautumisen, yhteiskuntaluokan, vamman, uskonnon, kansalaisuuden ja kielitaustan mukaan. Diversiteetin lisääminen riippuu organisaatiokontekstista: esimerkiksi miesvaltaisella alalla naisten mukaan tulo vahvistaa diversiteettiä ja päinvastoin
- Inklusiivisuuden kokemukseen vaikuttavat muun muassa organisaation käytännöt ja toimitilaratkaisut tai yksilöiden välinen viestintä, kuten mikroaggressiot, tahattomat tai tahalliset kommentit ja kysymykset, jotka viestivät ennakkoluuloista. Jotta monimuotoinen ryhmä voisi toimia hyvin yhdessä, on jokaisen organisaation jäsenen voitava kokea joukkoon kuulumista, arvostusta ja vaikutusmahdollisuuksia taustastaan riippumatta
- Yritysten näkökulmasta katsottuna myös henkilöstön erilainen koulutus, kokemus, kyvyt, taidot, työnteon tavat, kulutustottumukset, arvot ja elämäntyyli voivat tarjota monenlaista osaamista, näkemystä, uudenlaista työn tekemisen mallia ja ideoita, joita työnantajat sekä tuotteiden tai palvelujen tarjoajat voivat hyödyntää liiketoiminnassaan
- Asiakkaan näkökulmasta katsottuna yhdenvertaisuuden kokemus ilmenee esimerkiksi hänelle sopivana valikoimana, tuotteiden ja palvelujen saatavuutena, käytettävyytenä, saavutettavuutena tai esteettömyytenä
- Lyhyesti taustatietoa monimuotoisuudesta löytyy osoitteesta www.monimuotoisuusarviointi.fi
- Kattava lista alan tutkimuksista ja julkaisuista D&I-alan eri teemoista löytyy Monimuotoisuusjohtamisen itsearviointi -työkalun käyttäjän manuaalista, voit ladata manuaalin käyttöösi täältä sivulta: www.monimuotoisuusarviointi.fi/itsearviointityökalu
Monimuotoisuusjohtamisen itsearviointi -työkalu on kehitetty osana Yhdessä yhdenvertaisuuden puolesta -hanketta, joka on saanut rahoitusta Euroopan unionin perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuus –ohjelmasta (2014-2020). Hanketta koordinoi Suomessa oikeusministeriö.