Kirjoitin alkuvuodesta yhdessä oppimisesta parhaana vastauksena käsillä olevaan vastuullisuuden osaamispulaan, joka on ilmeinen: Vain 3 prosenttia Yritysvastuututkimukseemme vastanneista FIBSin jäsenistä arvioi henkilökuntansa osaamisen olevan täysin riittävää suhteessa yrityksen vastuullisuustavoitteisiin. Lisäksi vain 6 prosenttia arvioi käytössään olevien resurssien sekä tehtävien toimenpiteiden olevan riittäviä tavoitteiden saavuttamiseksi.
Yksittäisissä yrityksissä tehdään jo todella paljon kestävyyden eteen. Globaalit kestävyyshaasteet – ilmastonmuutoksen hillintä, luonnon monimuotoisuuden hupeneminen sekä eriarvioistumisen kasvamisen estäminen – ovat valtavia haasteita yksittäisille yrityksille ratkoa. Lokaalit yhden yrityksen ratkaisut vievät tekemistä toki oikeaan suuntaan, mutta ne eivät yksin vastuullisuustyössä riitä.
Laajojen ja monimutkaisten toimintaketjujen vastuullisuus vaatii maiden rajat ylittävää yhteistyötä arvoketjun varrella toimivien yritysten kanssa. Rahoitusmarkkinat sekä toimialojen toimintalogiikat ohjaavat monia päätöksiä, joiden mukaan ekosysteemissä toimivat yritykset toimivat. Luodakseen edellytyksiä kestävyydelle on siis muutettava myös toimialojen tapaa tehdä bisnestä, sekä rahoittajien tapaa arvioida sijoituskohteitaan.
Yhteistyötä tehdään Suomessa jo paljon – vielä löytyy myös hyödyntämätöntä yhteistyöpotentiaalia
Kestävyyttä edistetään tehokkaimmin laajalla ja arvoketjuja läpileikkaavalla yhteistyöllä. Tarvitaan uudenlaisia, uraauurtavia yhteistyöverkostoja ja kumppanuuksia myös sellaisten toimijoiden kanssa, joiden kanssa ei ole totuttu tekemään yhteistyötä, mutta joille on voinut kertyä sellaista osaamista, jonka avulla kinkkisiin kestävyyshaasteisiin löydetään laatikoiden ulkopuolisia ratkaisuja.
Vuoden 2023 tutkimuksemme mukaan suurissa suomalaisissa yrityksissä tehdään yhteistyötä kestävyyshaasteiden parissa, mutta yhteistyötahojen kärkipäässä komeilevat vielä kovin itseä lähellä olevat toimijat, kuten oma henkilökunta sekä toimialan muut toimijat asiakkaista toimittajiin. Näiden oman arvoketjun toimijoiden kanssa päästään varmasti kestävyystyössä jo pitkälle. Mutta päästäisiinkö pidemmälle, jos mukaan haasteita ratkomaan otettaisiin myös kansalaisjärjestöjä, lainsäätäjiä, päätöksentekijöitä ja muita pieniäkin toimijoita? Näissä ryhmissä tuntuu kyselymme perusteella olevan vielä eniten hyödyntämätöntä yhteistyöpotentiaalia.
Yritysvastuu 2023: Kysymys: ”Teettekö kestävyysteemoissa yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa? Kuvassa kyllä-vastanneet. Muu annettu asteikko: osittain, ei tai en osaa sanoa?” (n=140)” Vastaukset esitettynä prosentteina.
Globaaleihin haasteisiin globaalit vastaukset – maailman suuryritykset raivaavat tietä
WBCSD (World Business Council for Sustainable Development) on Genevessä päämajaansa pitävä globaali, maailman suurimpien yritysten päättäjistä ja muista keskeisistä liike-elämän toimijoista muodostuva yhteisö, joka kirittää yritysmaailmaa työskentelemään ennakkoluulottomasti ilmastonmuutoksen hillintään, luonnon monimuotoisuuteen sekä eriarvoistumisen torjumiseen tähtäävien tavoitteiden eteen.
Mukana WBCSD:n omassa yritysverkostossa on yli 225 globaalia suuryritystä, jotka yhteenlaskettuna työllistävät yli 19 miljoonaa henkilöä. Jäsenten yhteenlaskettu tuotto on yli 5 000 miljardia euroa, mikä on yli 60 kertaa Suomen valtion kuluvan vuoden 2024 tuloarvio. Yhteenlaskettuna WBCSD:n jäsenet vastaavat noin 25 % globaaleista päästöistä.
Se, miten nämä suuryritykset vastuullisuuttaan kehittävät on todella merkityksellistä – ei ainoastaan kyseisille yrityksille, vaan myös kaikille niille, jotka ovat kyseisten yritysten vaikutuspiirissä joko asiakkaan, toimittajan tai muun yhteistyökumppanin roolissa. Siksi WBCSD:n verkosto on keskeisessä asemassa globaalien kestävyyshaasteiden ratkaisuissa.
WBCSD:n oma globaali yritysverkosto kostuu yli 225 monikansallisesta yrityksestä, joiden vaikutukset ja vaikutusvalta on keskeisessä roolissa globaalien kestävyyshaasteiden ratkaisemisessa. Kuva: WBCSD
WBCSD ja sen jäsenet luovat kestävyysmuutoksen rakennuspalikoita tuottamalla erilaisia koulutuksia, työkaluja ja oppaita, joiden avulla kestävyystavoitteiden saavuttamiseen luodaan konkreettisia etenemispolkuja. WBCSD:nkin työssä keskeisessä roolissa on verkoston toimijoiden välinen toisilta oppiminen, ja myös yli oman toimialan ulottuva tiedonvaihto. Yhdessä toimijat muodostavat muutosagenttien verkoston kestävämmän huomisen puolesta, jossa muutosta ajetaan ei vain omiin organisaatioihin, vaan toimialoihin ja yhteiskuntamme systeemeihin laajemmin. FIBSin jäsenistä mukana WBCSD:n globaalissa toiminnassa ovat Kone, Neste ja Stora Enso.
FIBS on ollut WBCSD:n kansallinen kumppani vuodesta 2012 alkaen
Yhteistyö kestävyysteemoissa erilaisten toimijoiden kanssa on ollut perustamisesta asti keskeinen toimintaperiaate myös FIBSille. FIBS on toiminut jo vuodesta 2012 WBCSD:n globaalin verkoston (Global Network) kansallisena partnerina Suomessa. WBCSD:n partneriverkostossa on mukana FIBSin kaltaisia toimijoita yli 60 maasta. Kokonaisuudessaan WBCSD on tiettävästi maailman suurin vastuullisuusverkosto. Pelkästään Euroopassa verkostoon kuuluu yli 30 000 organisaatiota – suuryrityksistä pk-toimijoihin.
WBCSD:n globaalin verkoston jäsenet muodostavat tiettävästi maailman suurimman yritysvastuuverkoston. Kuva: WBCSD
WBCSD:n globaalin verkoston jäsenet ovat keskeisessä roolissa vahvistaessaan kestävän kehityksen osaamista, edistäessään johtavia kestävän kehityksen käytäntöjä, sekä muodostaessaan kumppanuuksia, joiden kautta kestävän kehityksen mukaista liiketoimintaa kasvatetaan maailmanlaajuisesti.
FIBSin jäsenet pääsevät hyötymään WBCSD:n kanssa tehtävästä yhteistyöstä
WBCSD:n jäsenkriteerien kuvaama yritysvastuun perustaso sekä Visio 2050 – Muutoksen aika raportti viitoittavat vahvasti FIBSin toimintaa. Globaalin yhteistyöverkostomme avulla saamme inspiraatiota muiden tekemisestä, jaamme suomalaisia oppeja ja kokemuksia kestävyyden edistämisestä sekä verkostoidumme alan johtavien toimijoiden kanssa.
WBCSD:n kanssa tehtävän yhteistyön ansiosta olemme pystyneet tuomaan globaaleja oppeja ja resursseja myös jäsentemme käyttöön. Olemme järjestäneet mm. WBCSD:n asiantuntijoiden johdolla useita valmennuksia jäsenillemme sekä hyödyntäneet WBCSD:n tuottamia resursseja muutoinkin laajasti omassa toiminnassamme. Pian FIBSin jäsenet pääsevät hyödyntämään myös WBCSD:n kehittämää Academy-verkkokoulutusalustaa, ja sen tarjoamia moduuleja ja mikrokursseja osana FIBSin ja WBCSD:n pilottihanketta.
FIBSin aloitteesta Euroopassa toimivat globaalin verkoston jäsenet alkoivat hiljan tehostaa yhteistyötään, ja ensimmäisiä pilotteja mm. jokaisen verkoston hyödynnettäväksi luoduista resursseista on jo toimeenpantu. Suunnitelmat 25 kansallisen verkoston tiiviimmälle yhteistyölle ovat suuret, ja uskonkin jäsentemme näkevän laajentuvaa kansainvälistä sisältöä palveluissamme tulevien vuosien aikana.
WBCSD:n globaalin verkoston jäsenet kuvattuna huhtikuussa 2024 järjestetyssä kevätkokouksessa Genevessä yhdessä WBCSD:n presidentin Peter Bakkerin (eturivissä kolmas vas.) kanssa. FIBSiä kokouksessa edustivat Nicholas Wardi (takarivissä vas.) ja Helena Kekki (keskirivissä kahdeksas vas.).
5 konkreettista WBCSD:n tuottamaa resurssia, jotka voit ottaa käyttöösi jo tänään
Näen siis kansainvälisen yhteistyön tulevaisuuden vastuullisuusasioissa valoisena. Uusia palveluitamme odottaessa kannustan jäseniämme tutustumaan jo seuraaviin konkreettisiin resursseihin, joiden avulla vastuullisuustyötä voi omassa organisaatiossa edistää vaikka jo tänään:
- Vaikka vuosi on jo hyvässä vauhdissa, saa silti ison kuvan vuoden 2024 vastuullisuustrendeihin tutustumalla Briefing on key trends for 2024 yhteenvedosta.
- Climate-related Corporate Performance and Accountability System (CPAS) CEO Guide on yrityksen ylimmälle johdolle suunnattu opas, jonka avulla yrityksen innovaatiotoimintaa ja suorituskykyä voidaan nivoa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tavalla, jolla myös rahoitusmarkkinat palkitsee yrityksessä tehtävän kestävyystyön (ml. sijoittajien arvostus & pääomien allokaatio).
- The Climate Drive on resurssisivusto nettonollatavoitteeseen pyrkiville yrityksille: Readiness Check itsearviointi auttaa kartoittamaa oman organisaation valmiutta nettonolla tavoitteen saavuttamiseen sekä matkalla eteenpäin. Net Zero Guidebook sekä Action Library tarjoaa vinkkejä ja esimerkkejä, joiden avulla nettonollamatkaa voi taittaa.
- Tackling inequality: agenda for business action raportti kerää yksien kansien väliin yrityksille suunnatun muutospolun kasvavan eriarvoistumisen kitkemiseksi. Raportin esittämä toimintaohjelma auttaa yrityksiä tunnistamaan, arvioimaan ja integroimaan epätasa-arvoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet osaksi omaa toimintaansa.
- Roadmaps to Nature Positive oppaat opastavat konkretian kautta yrityksiä uskottaviin ja vaikuttaviin toimenpiteisiin luontopositiivisuuden saavuttamiseksi. Perusoppaan avulla voidaan valmistautua muun muassa asettamaan tieteeseen perustuvat luontotavoitteet ja raportoimaan TNFD:n suositusten mukaisesti. Alakohtaiset oppaat löytyy maatalous-elintarvikejärjestelmän, metsäteollisuuden, rakennetun ympäristön, sekä energiajärjestelmän toimijoille.
Helena Kekki
Johtaja, FIBS
helena.kekki@fibsry.fi
